Vastoin kaikkia oletuksia täällä henki pihisee! Pariin kertaan oon yrittäny tänne jotain raapustaa, mutta on tökkiny vuoron perään vuodatus tai webbiyhteys. Hermohan siinä on menny kun kirjotat etkä saa valmista. Josko nyt.
Elämä mennä puksuttaa, jollain tavalla vähän helpommin jo. Ei mitenkään ruususesti, mutta siedettävästi. Välillä tulee vielä sellasia pätkittäisiä matalasuhdanteita, mutta kokonaisuutena suht ok. Muutamissa viikonloppuriennoissa oon ollu kavereiden kanssa ja on ollu oikeinki mukavaa, joka kerta on sunnuntai-iltana kotiin palatessa vaan jotenkin hyökyny kylmä todellisuus päälle ja sit onkin pari päivää menny aivan masentuneena. Hassua.
Helvetinperkeleenpääpiru otti yhteyttä tossa joku viikko sitten, oikein puhelimella eikä sähköpostilla, ja ilmotti jotta kämppää pitäis alkaa myymään. Samoin ilmoitti vieneensä avioerohakemuksen kakkosvaiheen, siitä mulle sitten paperi jo tulikin. Se pitäis kuitata vastaanotetuks ja palauttaa, sitten pumpsahtaa se ihan virallinen ero. Sen paperin saapuminen on varmaan jotenkin hirveen lopullista. Kämpän myyntiin liittyen oon yrittäny pohdiskella, että mihin mä sitten muutan 
Ei mitään visioo, toivottavasti sellanen syntyy.
Rahatilanne on hyvin lähellä totaalikatastrofia ja se kiristää. Se kiristää tällä hetkellä enemmän kun mikään ero. Perkele. Multa karkas muutamia asiakkaita sillä välillä kun vollotin kotisohvalla eikä sekään mitenkään parantanu tätä asiaa... Oma häpee tietysti. No, oon yrittäny vähän laajentaa toimenkuvaani ja kehitelly uusiakin ideoita, saas nähdä auttaako jollain aikajanalla.
Vitutuksenpoistopillereistä en ole vielä uskaltanu luopua. Annosta pienensin puoleen, mutta kokonaan lopettamista en vielä tohtinu tehdä. Pikkuhiljaa. Vitutuksesta tuli mieleen, että koko talvi on ollu vittumaisen jäätävä, onneks ei enää oo koko ajan kolmenkympin pakkasia. Tai nyt kun ton sanoin niin varmaan taas kohta on 
Meinas alkaa syömään naista kun mökki on "huurussa" vaikka kuinka lämmittää ja sähkölasku tuhat, koiratkaan ei halunnu ulkoilla!
Mutta kevät tulee, sen on pakko. Ja keväämmällä/alkukesästä päätin lähtee pariks viikoks matkoille. Rahaa ei ole, mutta teen sen jostain. On asia niinkin, että ihmisen elämässä pitää olla jotain valopilkkujakin helvetti soikoon eikä pelkkää kurjuutta. Kun oon asian päättäny niin jollain järjestän toteutuksenkin.
Että sellasia. Yritän nyt josko tää teksti vielä suostuis lähtemään vai tökkiikö taas...
