Olisko tuo ollut blogille parempi nimi? Tuntuu siltä kun olisin pyörinyt mankelissa pari kuukautta.

Yllätin itseni taas haikailemasta entistä elämääni takaisin. Sitä tapahtuu kai kymmenen minuutin välein. Väistämätöntäkin tässä ympäristössä, tässä asunnossa jossa me olemme 10 vuotta leikkineet kotia. Jostain taustalta kuuluu kuitenkin pieni ääni, joka kysyy olisiko se ylipäätään mahdollista? Kuinka paljosta ihminen pystyy palauttamaan itsensä, minkälaisesta mankelikyydistä vielä toipuu ja minkälaisesta ei. Onko se pieni ääni jonkinlaisen hyväksymisen, ymmärtämisen tai elpymisen ääni?