Jostain syystä ajauduin mietiskelemään tämän vuoden kulkua, loppumetrejähän tässä mennään. Vuodessa siis.

Vaikka ajattelisin asiaa kuinka päin, niin vuosi on ollut kulkua katastrofista toiseen ja kriisistä seuraavaan. On ollut työmurheita, terveysongelmia (sekä itsellä että läheisillä), useita kuolemantapauksia lähipiirissä, hajonneita autoja ja kodinkoneita, mies häippäs ex tempore ym. ym. Paljon sellaista "pikkusälää" jota en tännekään uskalla kirjoittaa kun pelkään, että minut yksityiskohdista tunnistetaan.

Pitäisköhän kirjottaa kirja, esim. "Vastoinkäymisten vuosi 2010". Toisaalta voi käydä niin, että sitä pidettäisiin humoristisena fiktiona, sen verran lähentelee jo tilastollisesti mahdotonta tää meno...

Jos tästä jotain positiivista pitää hakemalla hakea, niin luulisi ettei ens vuosi voi ainakaan paljon pahempi olla. Tai sitten tuli juuri kirjotettua ne "kuuluisat viimeiset sanat" Vaan jotenkin tuntuu nyt siltä, etten hämmästyis vaikka katto lentäis tuulen mukaan tai pyörremyrskytrombijotakin irrottais multa pään.

Mutta ettepäin sano mummo lumessa

Jälkiviisas lisäys klo 19.27: Tässä taloudellisessa tilanteessa voi tosin käydän niinkin ettei mun tarvitse todistaa ens vuoden uusia kurjuuksia, saatan olla kupsahtanu nälkään alkuvuoden paikkeilla. Tai jotain. Positiivisuus on perseestä joka tapauksessa